Vaasan, Seinäjoen ja Jyväskylän välisissä yhteyksissä on runsaasti kehitettävää
Tavoitteena vahva panos koko yhteysvälin raideliikenteen ja sen palveluiden kehittämiseen
Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen liittojen sekä alueen kuntien ja elinkeinoelämän yhteinen kehityskäytäväselvitys on valmistunut. Selvityksessä on tarkasteltu sekä tie- ja rataverkkoa että liikenteen palveluita kokonaisuutena, löydetty kehittämisen kannalta keskeisiä kohteita ja kehitetty niiden edistämiseksi erilaisia toimenpiteitä.
Yhteysvälin kehittämisen tarpeet ovat moninaisia ja liittyvät sekä väyläverkkoon että palveluihin. Selvitys poikkeaa totutusta mallista juuri liikennejärjestelmällisen näkökulman vuoksi. Tähän saakka tyypillinen tapa on ollut tutkia vain yhtä liikkumismuotoa tai liikenteen palvelua. Uusi tapa on haastanut uudenlaiseen pohdintaan ja eri toimenpiteiden kokonaisvaltaiseen tarkasteluun. Selvitystyön toimenpideohjelmaan on koottu parantamiskohteiden mahdollistamiseen, edistämiseen ja toteuttamiseen liittyviä toimenpiteitä sekä myös priorisoitu niistä vaikuttavimpia.
Kehittämisryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Mikko Savola iloitsee valmistuneesta työstä: ”Alueelle ja koko Suomelle tärkeän poikittaisyhteyden suunnittelutyö on saanut tämän selvityksen myötä vauhtia. Maakuntarajat ylittävä yhteistyö on ollut saumatonta, ja tämän työn pohjalta voimme entistä paremmin edistää tärkeitä ja vaikuttavia toimenpiteitä.”
Myös maakunnan liittojen asiantuntijat Tero Voldi (Pohjanmaan liitto), Antti Saartenoja (Etelä-Pohjanmaan liito) ja Markus Erkkilä (Keski-Suomen liitto) pitävät maakuntien yhteistyötä edellytyksenä yhteysvälin kehittämiselle. Toimenpiteiden kirjo on niin laaja, että siitä riittää toimenpiteitä niin kuntien, liittojen kuin valtionkin vastuulle.
Tavoitteena nykyistä sujuvampi ja turvallisempi liikennejärjestelmä
Nykytilanteessa 83 % Vaasan ja Seinäjoen sekä 98 % Seinäjoen ja Jyväskylän välisistä matkoista tehdään autolla. Yhteysvälin tieliikenne ei monien tekijöiden vuoksi kuitenkaan ole turvallista ja sujuvaa. Toisaalta yhteysvälin raideliikenteen palvelutaso ei ole käyttäjien toivomalla tasolla, mikä estää raideliikenteen käytön lisääntymisen.
Liikennepalveluiden kehittämistoimenpiteitä tarvittaisiin Vaasa–Seinäjoki-junaliikenteen aikataulujen sovittamisessa sekä työmatkaliikennevuorojen lisäämisen mahdollistamiseksi koko yhteysvälillä. Jyväskylä–Haapamäki–Seinäjoki-välille tarvittaisiin lisäksi toimenpiteitä työmatkaliikenteelle sopivan lisäliikenteen ostamiseksi sekä nykyistä suuremman kalustomäärän hankkimiseksi.
Väyläverkon kohteista edistämistoimenpiteitä vaativat rataosuudet Seinäjoelta sekä Vaasan että Jyväskylän suuntaan ja uuden Myllymäki–Multia-tieyhteyden rakentaminen.
Työssä on myös arvioitu toimenpiteiden vaikuttavuutta kehitteillä olevan valtakunnallisen vaikutusten arvioinnin kehikon kautta. Toimenpideohjelman merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat joukkoliikenteen palvelutasoon, matka-aikojen lyhentymiseen, liikenneturvallisuuden parantumiseen sekä aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Suurimmat vaikutukset kohdistuvat joukkoliikenteen palvelutasoon. Selvityksen mukaan vaikutukset matka-aikoihin ja liikenneturvallisuuteen paranevat, jos yhteysvälin liikennemäärät lisääntyvät.
Mukana työssä ovat olleet maakuntien liitot toimeksiantajina sekä Vaasa–Seinäjoki-Jyväskylä liikennekäytävän kehittämisryhmä, eli kunnat ja elinkeinoelämän edustajat. Lisäksi mukana työssä on ollut laaja joukko sidosryhmiä mm. yrityksistä ja oppilaitoksista sekä asiantuntijoita Traficomista, Väylävirastosta ja ELY-keskuksista.
Yhteysvälillä on myös käynnissä ja käynnistymässä useita muita eri suunnittelutason suunnitteluhankkeita: Helsingby-Laihia vt 3 / vt 18 yleissuunnittelu, Halkosaaren eritasoliittymän suunnittelu, Pääsuuntaselvitys vt 18 Seinäjoki – Töysä, hankearviointi Alavus–Jyväskylä sekä ratakohteena Seinäjoki–Vaasa perusparannuksen ratasuunnittelu. Näiden suunnitteluhankkeiden tiedottamisesta vastaavat ELY-keskukset ja Väylävirasto.