Sähköä, vetyä ja biokaasua rekkoihin – Pohjalaisalueilla erinomaiset edellytykset raskaan liikenteen vaihtoehtoisille käyttövoimille
Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla on hyvät edellytykset ottaa käyttöön raskaan liikenteen vaihtoehtoisia käyttövoimia. Lisäksi sähkön, kaasun ja vedyn tankkaus- ja latausasemien lisääminen edistäisi alueen kilpailukykyä. Kunnat tarvitsevat kuitenkin taloudellista tukea sekä yhteistyöverkostoja jakeluinfrastruktuurin kehittämisessä.
Näin todetaan tuoreessa raportissa, jossa selvitettiin raskaan liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkkojen kehittämistä Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella. Maakunnat ovat selvittäneet ensimmäisten alueiden joukossa asiaa omasta näkökulmastaan. Parhaillaan valmistelussa olevassa kansallisessa liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfraohjelmassa pohditaan samoja kysymyksiä valtakunnallisella tasolla.
– Toivottavasti ohjelma tuo taloudellisia työkaluja jakeluverkostojen kehittämiseen. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan selvityksessä näet havaittiin, että päästöttömien kuljetusten mahdollistamiseksi, pienimmät kunnat tarvitsevat yhteistyöverkostojen lisäksi kipeästi myös taloudellista tukea jakeluverkkoihin soveltuvien paikkojen selvittämiseen sekä alueiden kaavoittamiseen. Pienimmissä kunnissa kun ei aina ole edes omaa kaavoittajaa, Pohjanmaan liiton liikenneasiantuntija Tero Voldi kertoo.
Alueen kunnat ja yritykset vahvasti mukana
Raskas liikenne tuottaa merkittävän osan tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöistä ja käyttövoimasiirtymä pois fossiilisista polttoaineista on toistaiseksi ollut vähäistä. EU:n päästövähennystavoitteet ja tähän liittyvät säädökset ohjaavat kuitenkin päästöjen voimakkaaseen vähentämiseen.
Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien alue on raskaan liikenteen kuljetusten osalta keskeinen ja alueella sijaitsee lukuisia kuljetuksia synnyttäviä toimintoja. Alueen yritykset seuraavat tarkasti alan kehitystä ja tarjolla olevia vaihtoehtoja käyttövoimille. Monet yritykset ovat sitoutuneet vähentämään raskaan liikenteen päästöjään.
– Tarkat suunnitelmat raskaan kaluston käyttövoimansiirtymästä ovat pääosin vasta kehitysvaiheessa. Kaikkia vaihtoehtoisia käyttövoimia tarvitaan, jotta päästään tavoitteeseen liikenteen päästöttömyydestä, sillä käyttövoimat soveltuvat eri kuljetustarpeisiin ja täydentävät toisiaan. Meidän alueellamme yritykset näkevät biokaasun potentiaalisimpana vaihtoehtona, Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntainsinööri Jani Palomäki sanoo.
Hankkeessa asetettiin tavoitteet raskaan liikenteen käyttövoimien, kuten sähkön, vedyn ja biokaasun, jakeluverkon kehittämiselle. Yhteistyössä eri tahojen kanssa selvitettiin elinkeinoelämän ja kuljetusyritysten näkemyksiä sekä haasteita käyttövoimien käytössä, samoin kuin kuntien tavoitteita ja ongelmia raskaan liikenteen jakeluinfrastruktuurin kehittämisessä.
Tavoitteena kestävämpi ja ympäristöystävällisempi liikenne
Sähkö nähdään potentiaalisena käyttövoimana vakiintuneissa kuljetuksissa ja kaupunkijakelussa. Biokaasukaluston koetaan olevan jo nykyisin riittävän kehittynyttä logistiikan kilpailukyvyn kannalta. Myös biokaasun tuotantoa löytyy alueelta omasta takaa. Vety nähdään potentiaalisena käyttövoimana tulevaisuudessa ja vahvana kilpailijana biokaasun rinnalla, mutta vasta keskimäärin noin viiden vuoden kuluttua.
Vaihtoehtoisten käyttövoimien käyttö Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella parantaa alueen kilpailukykyä monin tavoin. Sähkön, biokaasun ja vedyn käyttö vähentää riippuvuutta perinteisistä fossiilisista polttoaineista, mikä tekee alueen liikenteestä kestävämpää ja ympäristöystävällisempää.
Kunnat mahdollistavat vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfrastruktuurin kehittämisen.
– On tärkeää, että kunnat ovat etupainotteisesti mukana luomassa puitteita jakeluinfran syntymiselle. Myös yhteistyötä kuntien välillä niin jakeluinfran kehittäjien kuin raskaan liikenteen logistiikan toimijoiden kanssa on lisättävä, Tero Voldi huomauttaa.
Raskasta kalustoa palvelevan jakeluinfran sijaintien suunnittelu on tuotava kiinteäksi osaksi seudullista ja maakunnallista liikennejärjestelmäsuunnittelua ja kaavoitusta.
Hankeen toteutuksesta vastasi WSP Finland Oy.
Hankkeen loppuraportti