Pohjanmaan liitto 30 vuotta – maakuntajohtaja: ”Vahvuutemme on kyky katsoa eteenpäin”

Sähköistys ja rautatiet olivat aikansa suuria investointeja infrastruktuuriin teollistumisen aikakaudella. Samat asiat ovat jälleen ajankohtaisia nyt, niin kutsutun uusteollistumisen aikana. Yhteiskuntaa ja teollisuutta pyritään muuttamaan vähäpäästöisemmiksi, ja Suomi haluaa vähentää riippuvuuttaan tuontisähköstä.

– Pitkät aikajänteet ovat aluekehittämiselle ominaista. Toisaalta kaikki ei voi jatkua niin kuin ennenkin. Siksi vahvuutemme ja tärkeä tehtävämme on kyetä katsoa eteenpäin yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa, ja meillä on valtuusto, joka pystyy päättämään Pohjanmaalle pitkällä aikavälillä merkittävistä asioista, sanoo maakuntajohtaja Mats Brandt.

Pitkän aikavälin tavoitteet pilkotaan strategisesti tärkeiksi lyhyen aikavälin toimenpiteiksi maakuntaohjelmassa, joka laaditaan neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Parhaillaan käytävissä keskusteluissa muun muassa Rantaradasta, Merenkurkun kiinteästä yhteydestä ja vihreän siirtymän suurinvestoinneista on Brandtin mukaan kyse ennakoinnista.

– Niissä riittää selvitettävää ja pohdittavaa eri näkökulmista, ja siksi on hyvä, että keskustelu avataan jo nyt. Kun ajatellaan elintärkeää infrastruktuuria, vaikkapa rautateitä ja kansallisia kaasuverkkoja, jopa sata vuotta on lyhyt aika. Samalla on välttämätöntä panostaa olemassa olevan infrastruktuurin kuten Suupohjan radan ja alueen satamien ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

Maakuntakaava loppusuoralla

Toinen tulevaisuuskysymys kuuluu, miten Pohjanmaa voi kivuta maakuntaan suuntautuvien vihreiden suurinvestointien muodostamassa arvoketjussa ylöspäin. Se edellyttää Brandtin mukaan laajempaa maantieteellistä näkökulmaa.

– Tarvitsemme kattavan teollisuuspuistojen ja -alueiden verkoston sekä kuljetusverkostoja, ei vain Pohjanmaalla vaan koko Suomessa ja Pohjoismaissa mahdollistamaan alueiden välisen synergian ja kehittymispotentiaalin.

Vireillä olevassa Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksessa 2050 varaudutaan vihreään energiaan sekä liikenne- ja viestintäyhteyksiin tehtäviin investointeihin. Kaava toimii kuntien kaavoitusta ohjaavana välineenä erityisesti energiantuotannossa, ja siinä painotetaan entistä enemmän muun muassa aurinkoenergiaa. Kaavaehdotus käsitellään maakuntavaltuustossa 16. joulukuuta.

Pohjanmaan liitto osallistuu samanaikaisesti Suomen merialuesuunnitelman 2030 päivittämiseen, johon on ryhdytty EU:n ja Suomen kiristettyä muun muassa vihreään siirtymään ja energiantuotantoon liittyvä tavoitteitaan. Päivityksen on määrä valmistua vuonna 2027.

Kolmikymmenvuotinen näkemys EU:sta

Maakuntien liitot perustettiin aikoinaan muun muassa toimimaan alueellisina vaikuttamiseliminä suhteessa EU:hun ja sen koheesiopolitiikkaan, joka muodostaa perustan EU:n aluekehitysvarojen jaolle.

Pohjanmaan ja kolmen muun maakunnan liiton etuja EU:n ytimessä valvoo Länsi-Suomen Eurooppa-toimisto, jonka 30-vuotisjuhlat ovat myös edessä. Toimisto on avaintoimija eritoten suhteessa uuteen komissioon, joka asettaa tulevan koheesiopolitiikan suuntaviivat.

– 30-vuotisen kypsymisen ansiosta luotan siihen, että voimme vastata tuleviin haasteisiin. Liiton seinien sisällä lähestymistapa on ennakoiva, ja meillä on Brysselissä toimisto, joka on mukana tärkeillä foorumeilla ja tarttuu polttaviin edunvalvontakysymyksiin.

Kulttuurin edistäminen tärkeässä osassa

Liiton yhtenä keskeisenä tehtävänä on edistää kulttuuripalvelujen saavutettavuutta, tukea lasten- ja nuortenkulttuuria sekä virittää luovaa ilmapiiriä maakunnassa.

Maakunnan usean kunnan ja kulttuuritoimijan kanssa yhteistyössä vuosina 2023–2024 toteutetussa Kulttuuria kokemusasiantuntijan kanssa -hankkeessa käynnistettiin kulttuurikaveritoiminta yhtenä käytännön keinona tavoittaa kohderyhmiä, jotka muutoin eivät ehkä ole voineet hyödyntää kulttuuri- tai liikuntapalveluja.

Parhaillaan 15-vuotista taivaltaan juhlivan Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto Barkin kautta tavoitetaan vuosittain noin 16 000 lasta, nuorta ja opettajaa alueella.

– Kulttuuri on perusoikeus, joka luo yhteisöllisyyttä ja vahvistaa hyvinvointia. Pitkällä aikavälillä se vähentää osaltaan yhteiskunnan raskaampien sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta. Siksi siihen on tärkeää panostaa sekä nyt että tulevaisuudessa.

Pohjanmaan liitto viettää 30-vuotisjuhlaansa 16. joulukuuta Vaasassa.

Faktaa: Pohjanmaan liitto

• Ajaa asukkaiden, elinkeinoelämän ja kuntien etuja Pohjanmaalla. Liiton päätehtäviä ovat alueiden kehittäminen, aluesuunnittelu, edunvalvonta ja kulttuurin edistäminen.
• Lakisääteinen kuntayhtymä, jonka jäseniä ovat maakunnan 14 kuntaa. Liiton jäsenkunnat rahoittavat pääosan toiminnasta.
• Ylintä päätösvaltaa käyttää maakuntavaltuusto, ja käytännön työtä ohjaa maakuntahallitus. Valtuuston jäsenet valitaan kuntavaalien tulosten perusteella. Valtuuston puheenjohtaja on Matias Mäkynen (SDP) ja hallituksen puheenjohtaja Frans Villanen (RKP).
• Toiminnalla on vahva kansainvälinen leima. EU:hun kohdistuvan edunvalvonnan tärkein etuvartio on Brysselissä sijaitseva Länsi-Suomen Eurooppa-toimisto, jota hallinnoi Pohjanmaan liitto ja joka palvelee neljää maakuntaa. Liitto on myös mukana useissa kansainvälisissä verkostoissa, muun muassa Euroopan perifeeristen merellisten alueiden liitossa (CPMR) ja Merenkurkun neuvostossa.
• Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto Bark edistää lastenkulttuuria maakunnan kaikissa kunnissa ja Kokkolan kaupungissa. Toimintaa hallinnoi Pohjanmaan liitto. Bark on aktiivinen toimija Suomen lastenkulttuurikeskusten liitossa ja mukana useissa kansainvälisissä verkostoissa ja hankkeissa.