Mats Brandt: Yhteenkuuluvuutta Euroopan tasolla

Voiko Euroopan yhteenkuuluvuuspolitiikasta eli koheesiopolitiikasta kirjoittaa blogitekstin Suomen eduskuntavaalien alla? Totta kai! EU:ta johdetaan monimutkaisella päätöksenteolla, joka on alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla tehtävien poliittisten päätösten kehä. Sitä paitsi Euroopan parlamentin vaalit pidetään vuonna 2024. Suomen pitää varautua muodostamalla kanta, jota edustetaan neuvotteluissa muiden jäsenmaiden kanssa.

Pohjanmaan maakunta ei kuulu koheesio- eikä rakennerahastojen suuriin tuensaajiin. Tuorein lisäys, Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, kasvatti Pohjanmaan asukaskohtaisen EU-varojen saannon 18,60 eurosta 27,50 euroon.

Keskustelu tulevan koheesiopolitiikan suunnasta on täydessä vauhdissa, etenkin tutkijoiden ja asiantuntijoiden keskuudessa, jotka pohtivat alueelliseen kehittämiseen vaikuttavia trendejä. Väestörakenne on yhä suurempi haaste Euroopan alueille. Maahanmuutto Ukrainasta tulee luultavasti vaikuttamaan väestön koostumukseen vielä pitkään. Samalla elämme yhä pidempään, olemme yhä terveempiä, ja hyvinvointi lisääntyy. Taivaanrannassa näkyy muutakin kuin pimeää.

Kun Pohjanmaa etsii rahoitusta, se saattaa ensi kaudella löytyä innovaatiopolitiikkaan liittyvästä yhteistyöstä. Eurooppa on jakautumassa yhä selkeämmin innovatiivisiin ja vähemmän innovatiivisiin alueisiin. Pohjanmaa sijoittuu ensimmäisen ryhmän kärkeen ja keskittää huomionsa tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin. Muita tärkeitä politiikan aloja ovat esimerkiksi liikenne ja energiamurros. Nämä ja monet muut asiat sävyttävät toimiamme komission, alueiden komitean ja eurooppalaisten yhteistyökumppaneiden, kuten CPMR:n, suuntaan.

Koheesiorahastojen hallinnointi herättää myös keskustelua. Yksi skenaario on, että vakiintuneet hallintomuodot eivät kykene sopeutumaan ajan haasteisiin vaan jatkavat kuten ennenkin. EU:n on oltava valmis ottamaan käyttöön uusia välineitä uusiin haasteisiin, aivan kuten se teki avittaessaan elpymistä talouskriiseistä ja koronapandemiasta elpymis- ja palautumistukivälineellä RFF, joka painottaa vahvasti vihreää ja digitaalista siirtymää. Pohjanmaa on tähän asti kuulunut RFF:n varojen jaossa voittajiin, vaikka se on pitkälti ylhäältä alaspäin johdettu. Keskustelua käydään myös koheesiopolitiikan uudesta aikakaudesta, jolloin tähtäimessä on sietokyky ja joustavuus. Paikkaperustaista koheesiopolitiikkaa voidaan hyödyntää vastaamaan tuleviin, myös tuntemattomiin tarpeisiin. Kestoaihe tässä yhteydessä on kysymys vallasta: onko se hajautettu vai keskitetty, ja mikä on alueen, jäsenmaan ja komission asema jaossa.

Mats Brandt, maakuntajohtaja

Kuvateksti: Koheesiopolitiikan kolme skenaariota. (Spatial Foresight 2022)

Linkit:

1. Arbets- och näringsministeriet (på finska)
2. Societal trends shaping territorial cohesion - spatialforesight (steadyhq.com)
3. Conference of Pheripheral Maritime Regions (https://cpmr.org/)
4. Cohesion Policy scenarios (steadyhq.com/)