Kotiseutuliiton tervehdys juhlavuoden päättyessä
Kuluvana vuonna juhlittiin Kotiseutuliiton 75-vuotisuutta paikallisin ja valtakunnallisin tapahtumin. Vaan miksi ja miten tähän on päästy?
Suomen siirryttyä vuonna 1809 Ruotsilta Venäjälle, keisarin neuvonantajat ymmärsivät, ettei hyvin toimivaa uutta maan osaa kannattanut sulauttaa Venäjään. Siksi liitos toteutettiin autonomisena suuriruhtinaskuntana, jonne jäi voimaan Ruotsin vallan ajan lait ja paikallishallinto. Tämä mahdollisti kansalaisyhteiskunnan kehittymisen Suomessa.
Kaupunkeja hallitsivat vuosisatojen ajan raadit. Maalla maallisetkin asiat päätettiin pitäjän- eli kirkonkokouksissa. Vuonna 1865 kunnallisasetus määräsi, että jokaisen seurakunnan alueelle tuli perustaa maalaiskunta kymmenen vuoden kuluessa. Seuraavana vuonna maaseutujen kansakouluasetus aloitti vapaaehtoisen koulujen perustamisen. Oppivelvollisuus säädettiin vuonna 1921.
Kansakouluissa opittiin keskeiset yhteisöjen omaehtoisen toiminnan taidot. Sekä miesten että naisten yleinen ja yhtäläinen valtiollinen äänioikeus säädettiin vuonna 1906, ja samaan aikaan kansalaisille annettiin yhdistymisvapaus. Kuntien päätöksenteossa äänioikeusuudistus tehtiin vuonna 1917.
Yhdistystoiminnan viriäminen johti yhteisten kokoontumistilojen rakentamiseen. Näin syntyivät nykyiset noin 2500 seurantaloa. Ensimmäinen raittiusseurantalo rakennettiin Poriin vuonna 1887, VPK:n talo Helsinkiin vuonna 1888, työväenyhdistyksen talo Turkuun vuonna 1889, nuorisoseurantalo Kauhavalle vuonna 1891 ja kotiseututalo Lounais-Hämeen Pirtti Tammelaan vuonna 1948. Kotiseutuliitto perustettiin viimeksi mainitussa toukokuussa 1949.
Kun seurantalojen yhteisöllinen ja rakennushistoriallinen arvo ymmärrettiin, eduskunta sääti vuonna 1978 niiden korjausten valtionavustusjärjestelmän. Opetusministeriö siirsi avustusten päätöksenteon valmistelun Kotiseutuliiton yhteydessä toimivalle Seurantaloasiain neuvottelukunnalle vuonna 1990, ja vuonna 2003 koko prosessi annettiin liitolle. Vuoden 2023 loppuun mennessä avustuksia on jaettu yli 2000 talolle yhteensä noin 72 miljoonaa euroa.
Tänä vuonna järjestelmän ansiokkuus huomattiin ulkomaita myöten, ja aktiivisten kansalaisten, valtion, neuvottelukunnan ja Kotiseutuliiton yhteistyö historiallisen rakennusperinnön kunnossapitämiseksi palkittiin Euroopan kulttuuriperintöpalkinnolla.
Valtiontalouden haasteet johtivat tänä liiton juhlavuonna seurantalojen korjausavustustenkin leikkauksiin. Pyyhettä ei heitetty kehään, sillä järjestelmän jatkuvuuden turvaamiseksi liitto toteuttaa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella vuosina 2024–2025 sekä avustusjärjestelmän vaikuttavuustutkimuksen että uudistamishankkeen.
Toivotan kaikille kotiseuduille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2025!
Janne Vilkuna, Suomen Kotiseutuliiton puheenjohtaja
Pohjanmaan liitto on Suomen Kotiseutuliiton jäsen.
Kuva: Jaakko Manninen.