Levonen & Karp: Uusi eduskunta – miten ammatillinen koulutus tulisi ottaa huomioon?

Toisen asteen ammatillinen koulutus on koulutusmuoto, joka tavoittaa vuosittain yli 340 000 asukasta, maan suurimpana koulutusmuotona peruskoulun jälkeen. Tiesitkö, että ammatillisessa koulutuksessa opiskelee lähes yhtä paljon opiskelijoita kuin korkeakouluissa ja yliopistoissa yhteensä? Ammatillisen koulutuksen piiriin mahtuu yksilöitä 16-vuotiaista yli 60-vuotiaisiin. Peräti 60 prosenttia kaikista opiskelijoista on aikuisia. Ammatillisessa koulutuksessa on väkeä laidasta laitaan, yliopiston tohtorintutkinnon uratavoitteekseen asettaneista nuorista kouluväsymyksestä kärsiviin, jotka tarvitsevat hiukan työntöapua päästäkseen tavoitteeseensa suorittaa toiseen asteen tutkinto. On alanvaihtajia, on työelämässä olevia aikuisia, jotka täydentävät osaamistaan vastaamaan entistä paremmin työnantajan osaamisvaatimuksia, ja on myös lyhyemmän tai pidemmän aikaa työelämän ulkopuolella olleita henkilöitä. Tavoitteena on, että tutkinnon suoritettuaan koko tämä heterogeeninen joukko työllistyy tai jatkaa korkeakouluopintoihin. 

Miten tähän tavoitteeseen sitten voidaan päästä? Nuorten osalta keskiössä tulee olla perustaidot ja kyky osallistua opetukseen. Suoriutuakseen nykyajan työelämän vaatimuksia vastaavasta koulutuksesta sekä pystyäkseen jatkamaan opintojaan korkeakoulussa kaikilla tulee olla riittävät tiedot, taidot ja kyky opiskella aloittaessaan toisella asteella. KARVIn mukaan noin 15 prosentilla peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen siirtyvistä nuorista on riittämättömät luku-, kirjoitus- ja matemaattiset taidot opinnoista selviämiseen. Sen vuoksi tukea tarvitaan jo varhaislapsuudesta ja peruskoulussa, jotta perustaidot ovat kunnossa. Aikuisten puolestaan täytyy kehittää osaamistaan koko työuran ajan. Tilastoista käy ilmi, että aikuisten osaamistaso on laskenut, ja tähän on puututtava maamme kilpailukyvyn kohentamiseksi. Mielestämme digitaalisia ratkaisuja tulee kehittää niin, että työelämässä olevat aikuiset voivat osallistua koulutukseen joustavasti oman työtilanteen mukaan.

Ammatillisen koulutuksen järjestämiseen pitäisi myös kohdentaa rahoitusta, jotta tehtävä voidaan hoitaa alueiden tarpeista lähtien ja ilman yksityiskohtaista ohjausta. Rahoitus tulisi muotoilla sellaiseksi, että se on ennen kaikkea ymmärrettävissä ja ennakoitavissa. Lisäksi tarvitaan tietysti varoja erityisiin toimiin, joilla vastataan nopeasti syntyviin koulutustarpeisiin, mutta perustan täytyy olla kunnossa. Ammatillinen koulutus kaipaa työrauhaa, ennakointia ja selkeää lainsäädäntöä, joka antaa mahdollisuuden vastata tehokkaasti korkeatasoisen koulutuksen tarpeeseen. Olemme kysyneet toisiltamme, onko ammatillisesta koulutuksesta tullut liian monimutkaista? Tulevaisuudessa toivoisimme ohjausjärjestelmää, joka todellakin perustuu systematiikkaan, arviointiin ja tutkimukseen.

Entä miltä näyttää visio ammatillisen koulutuksen tulevasta kehityksestä? Tehtävämme on vastata ympäröivän yhteiskunnan osaamistarpeisiin. Koulutamme niihin ammatteihin, mistä löytyy töitä, mutta meillä on myös vastuu tarjota koulutusvalikoima, joka laajuudeltaan vastaa suomenkielistä tarjontaa. Koulutuksen tarjoajina ja toteuttajina meidän pitää pystyä suunnittelemaan niin, että päällekkäisyydet voidaan välttää hyvällä yhteistyöllä ja ennakoivasti, sillä kilpailu käy loppupeleissä kalliiksi – erityisesti vähemmistölle.  

Riittävän laaja, korkeatasoinen ja alueellinen koulutustarjonta suomeksi ja ruotsiksi on siten Pohjanmaan keskeisimpiä menestystekijöitä. Väestönkehitys aiheuttaa haasteita meidänkin maakunnassamme, ja siksi ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja korkeakoulutuksen välistä yhteistyötä tulisi kehittää kaikkia osapuolia hyödyttävästi ja aina asiakkaan-opiskelijan-työelämän-elinkeinoelämän etu edellä. Kuka ottaa vastuun kantaakseen?

Ammatillisessa koulutuksessa on vielä enemmän potentiaalia alueellisena elinkeinoelämän kehittäjänä; ottakaa ammatillinen koulutus mukaan strategiseen suunnitteluun! Ammattitaitoiset osaajat ovat meidän kaikkien arjessa!

Anne Levonen, rehtori, Yrkesakademin Österbotten

Ulrica Karp, johtaja, Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur