Blogi: Tulevaisuus tehdään yhdessä!
”Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen” lausui tanskalaisfyysikko Niels Bohr aikoinaan. Tuohon sanontaan kiteytyy hyvin organisaatioiden tulevaisuustyöhön ja ennakointiin liittyvä väärinkäsitys. Tulevaisuustyön tavoitteena ei ole ennustaa tulevaisuutta, koska se on lähtökohtaisesti mahdotonta. Tulevaisuustyön tavoitteena on auttaa organisaatioita ymmärtämään paremmin, mitkä ovat ne rakennuspalikat, joiden varaan tulevaisuus rakentuu. Kun tämän sisäistää, on paljon helpompi lähteä ponnistelemaan kohti organisaation toivottua tulevaisuutta. Se onkin motivoiva tieto, että jokainen meistä voi vaikuttaa siihen, millainen tulevaisuus meitä odottaa.
Mitkä ovat sitten niitä tulevaisuuden rakennuspalikoita? Tulevaisuustyötä voisi verrata meteorologiaan. Meteorologit etsivät säätutkiensa avulla matala- ja korkeapaineita, joiden kehittymisen avulla voidaan tehdä valistuneita arvioita siitä, millainen sää vallitsee ensi viikolla. Tulevaisuustyössä pyritään puolestaan tunnistamaan erilaisia muutosvoimia, joiden vahvuus ja kehittyminen vaikuttaa siihen, millaiseksi tulevaisuutemme muodostuu. Mielenkiintoista on se, että tietyllä muutosvoimalla saattaa olla aivan erilainen vaikutus riippuen siitä, mistä näkökulmasta sitä tarkastellaan. Esimerkiksi energiamurroksen kiihtyminen voi avata toisille merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia, kun toisille se voi puolestaan merkitä olemassa olevan liiketoiminnan toimintaedellytyksien murenemista.
Pohjanmaan liitossa olemme osana kaksivuotista AKKE-hanketta kehittäneet tietoalustaa, joka sisältää aluekehityksen tilanne-, kehitys- ja tulevaisuuskuvan. Tulevaisuustyön lähtökohtana on aktiivinen ja säännöllinen teemakohtainen tulevaisuustutkailu. Mitkä ovat niitä muutosvoimia, jotka vaikuttavat erityisesti Pohjanmaan tulevaisuuteen. Yhteisissä tulevaisuustyöpajoissa pyritään tunnistamaan PESTEL-analyysia hyödyntäen tärkeimmät muutosvoimat, jotka sijoitetaan Pohjanmaan omalle ”tulevaisuustutkalle”. Tulevaisuustutkailua tehdään neljän eri teeman näkökulmasta ja ne ovat: 1) Elinkeinoelämä, innovaatiot ja osaaminen, 2) Ilmastonmuutos ja ympäristö, 3) Osallisuus, hyvinvointi ja kulttuuri ja 4) Alue- ja yhdyskuntarakenne.
Kun tärkeimmät muutosvoimat on tunnistettu ja niiden vaikutusten aikajänne ja voimakkuus on arvioitu, on paljon helpompi lähteä rakentamaan polkua kohti Pohjanmaan toivottua tulevaisuuskuvaa. Backcasting-metodin avulla muodostetaan kehityspolku loogisten tapahtumaketjujen, päätösten ja valintojen polkuna toivotusta tulevaisuuskuvasta nykytilaan. Tulevaisuustyön kantava ajatus onkin se, että tulevaisuus tehdään yhdessä. Olemme aktiivinen toimija oman tulevaisuutemme käsikirjoituksessa. Pohjanmaalla tehdään oikeita strategisia valintoja, jotka ohjaavat maakuntamme kehitystä kohti toivottua tulevaisuutta.
Kimmo Riusala, aluekehitysasiantuntija, Pohjanmaan liitto