Blogi: Taiken taidetoimikuntarakenne uudistuu
Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) teetti Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) toimikuntarakenteesta ulkoisen arvioinnin, joka julkaistiin vuonna 2021. Siinä suositeltiin toimikuntarakenteen perusteellista uudistamista. Nyt ministeriössä on ryhdytty tuumasta toimeen, vaikka edellisestä uudistuksesta on kulunut vasta kymmenisen vuotta. Uudistus edellyttää lainmuutosta, joka voi tulla voimaan aikaisintaan vuonna 2026.
Taiteen edistämiskeskus -nimisen viraston ja sen nykyistä toimikuntarakennetta edeltävät Taiteen keskustoimikunta ja alueelliset taidetoimikunnat edustivat muiden 2000-luvun alun aluehallinnon uudistusten tiimellyksessä viimeisiä rippeitä alueille sijoitetuista ja itsenäistä toimivaltaa käyttävistä valtionhallinnon yksiköistä. Uusi virasto ei aivan kivutta päivänvaloa nähnyt, sillä vanhasta irti päästäminen arvelutti etenkin maakunnissa suuresti. Epäiltiin, että valtiolle kuuluvat taiteen edistämistehtävät alueilla joutuisivat uuden viraston myötä ojasta allikkoon.
Joulukuussa 2023 OKM tiedotti uusista uudistustarpeista lähes samoin perustein kuin vuosikymmen aikaisemminkin. On aika saattaa toimikuntalaitos vastaamaan nyky-yhteiskunnan ja talouden haasteisiin ja muutossuuntiin.
Mikä sitten muuttuu? OKM:n mukaan uudistustyön lähtökohtana on säilyttää se, mikä on hyvää ja arvokasta, ja rakentaa uudella tavalla se, mikä muuttamalla paranee. Taidetoimikunnille saapuvien hakemusten arvioinnin ja päätöksenteon alueellinen yhdenvertaisuus sekä vertaisarvioinnin periaate on tarkoitus säilyttää.
Esillä on ensisijaisesti ollut kaksi vaihtoehtoista rakennemallia: joko yhden monialaisen valtion taidetoiminnan tai viiden taiteenalakohtaisen taidetoimikunnan malli. Päätöksentekoa valmisteltaisiin hakukohtaisissa asiantuntijapaneeleissa. Viiden toimikunnan mallissa valmistelussa olisivat apuna asiantuntijapankin jäsenet, joista käsittelyyn osallistuvat asiantuntijat valittaisiin virkavalmistelulla.
Hallinnon kehittämisessä kymmenen vuotta on lyhyt aika. Taikelle sen olemassaolon ensimmäinen vuosikymmen on ollut erityisen haastava ja matkalla on kompuroitu moneen otteeseen. Toivoa sopii, että nyt käynnistyneessä uudistuksessa ei langeta entisiin sudenkuoppiin.
Kumppanuus, hyvä verkostojen johtaminen ja yhteistyökyky ovat toimintaympäristöstä kumpuavia keskeisiä vaateita. Lisäksi tulee muistaa, että uudistusprosessista huolimatta viraston tehtävä on palvella asiakkaitaan ja viestiä riittävän hyvin, millaisia muutoksia verrattuna entiseen ollaan tekemässä. Huomioimalla tämä Taike voi välttyä kaikkein kärkevimmältä ja ansaitsemattomalta kritiikiltä muutoksen tuoksinassa.
Uuden synnyttäminen ja muutokset edellyttävät aina niin suuria kuin pieniäkin päätöksiä. Ovatko ne aina hyviä? Ehkä – ehkä eivät. Aikeet ovat kuitenkin todennäköisesti hyvät. Tuomas Ojasen (2015) sanoin ”hyvä on pyrkimyksen yleinen suunta…Se on parasta mahdollista, ei täydellisyyttä. Se on: Oikein ajoitettu. Hieman hallitsematon. Sopivan haaveiltu. Toteutettavissa oleva…Se on keskustelua idealismin ja realismin välillä.”
Taiken taidetoimikuntalaitoksen uudistuksestakin on uskottava, että hyviä päätöksiä tullaan kyllä tekemään, sillä paluuta aikaan ennen digitalisoitunutta julkista hallintoa ei ole.
Tarja Hautamäki
Kulttuuripäällikkö