Blogi: Kulttuurilla on saumaton yhteys hyvinvointiimme
Osallisuus yhteisestä hyvästä tarkoittaa, että pääsemme osallisiksi erilaisista elämään ja maailmaan kuuluvista hyvistä asioista. Yksi erittäin merkittävä yhteinen hyvä maailmassamme on kulttuuri.
Tällä hetkellä kulttuuria ja taidetta käyttävät eniten korkeasti koulutetut ja erot eri väestöryhmien välillä vain kasvavat. Jotta me kaikki pääsisimme osallistumaan kulttuuriin ja taiteeseen niin halutessamme, meidän on luotava sellaiset olosuhteet, rakenteet, tilanteet ja tilat, jotka madaltavat tai suoraan sanottuna kaatavat esteitä osallistumattomuudelle.
Yksi tällainen keino on kulttuurikaveritoiminta, jota tuodaan nyt Pohjanmaalle Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa ja Pohjanmaan liiton hallinnoimassa Kulttuuria kokemusasiantuntijan kanssa -hankkeessa.
Toiminnan konsepti on yksinkertainen: Asiakas lähtee kulttuurin pariin koulutetun vapaaehtoisen eli kulttuurikaverin kanssa. Yleisin syy kulttuuriin osallistumattomuudelle on sopivan seuran puute. Myös fyysiset ja psyykkiset rajoitteet, ikä tai taloudellinen tilanne ovat usein esteinä.
Kulttuurikaveritoiminta kiinnittyy kahteen isompaan kontekstiin. Toinen niistä on kulttuurihyvinvointi ja toinen vapaaehtoistoiminta. Toisten auttamiseen perustuva vapaaehtoistyö lisää tutkimusten mukaan sen tekijöiden ja koko yhteiskunnan hyvinvointia.
Kulttuurisesta vapaaehtoistyöstä koituva ilo ja hyvinvointi kohdistuvat siis yhtä lailla sen tekijään kuin asiakkaaseen. Vastikään julkaistun tutkimuksen mukaan (Jukka Hoffrén 2023) vapaaehtoistyön rahallinen arvo vuosittain on sekin valtava, 3,2 miljardia.
Kulttuurihyvinvoinnin käsite koki ison tulemisen vuonna 2019. Maailmanterveysjärjestö WHO julkaisi tuolloin jo klassikoksi muodostuneen raportin taiteen kokemisen ja tekemisen aivan selkeistä yhteyksistä ehkäistä ja hoitaa lukuisia psyykkisiä ja fyysisiä sairauksia ja ylipäätään ylläpitää ja kohottaa terveyttämme.
Kulttuurihyvinvointiin liittyvää työtä ja tutkimusta oli tehty jo vuosia ennen raportin julkaisua. Esimerkiksi Suomessa vuosina 2010-2014 toteutettu poikkihallinnollinen Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma oli maailmanlaajuisestikin katsottuna ainutlaatuinen hallitustasoinen teko.
Työtä alalla riittää ja sitä on tehtävä päämäärätietoisesti ja systemaattisesti. Pohjanmaalla tärkeintä juuri nyt on juurruttaa kulttuurihyvinvoinnin käsite ja toiminta itsestään selväksi osaksi alueen sosiaali- ja terveyspalveluita ja muita hyvinvointipalveluita.
Pia Timberg
Projektipäällikkö
Kulttuuria kokemusasiantuntijan kanssa