Valtatiestä 8 Suomen ensimmäinen Älyväylä
Valtatie 8 eli Kasitie länsirannikolla on Suomen vahvimpia vientiteollisuuden alueita. Sen varrelle sijoittuu monipuolisesti erilaista teollisuutta ja teknologisen osaamisen keskittymiä. Valtatien 8 kehittäminen kohti älykästä liikennettä ja kuljetusjärjestelmiä on näin ollen hyvin luontevaa.
Valtatie 8 älyväylä -hankkeesta on juuri valmistunut WSP Finlandin laatima Esiselvitys elinkeinoelämän tarpeista ja väylän älykkyyden mahdollisuuksista 2021/2022. Kyseessä on ensimmäinen laajempi selvitys, joka luo pohjaa liikennemuotojen ja digitalisaation älykkäälle yhteensovittamiselle. Älykkään infrastruktuurin ja monipuolisten palvelujen keinoin tieliikenteessä on mahdollista saavuttaa merkittäviä päästö- ja tehokkuusvaikutuksia.
Matkalla kohti Kasitien älykästä liikennettä
Älyväyläkehityksellä tarkoitetaan konseptia, jossa liikenneväylän palvelutasoa parannetaan digitaalista ja fyysistä infraa kehittämällä sekä rakentamalla näihin tukeutuvia älykkäitä palveluja, jotka hyödyntävät tieliikenteen, tieinfran ja taustajärjestelmien välistä vuorovaikutusta.
– Tiedonhallintaa ja väylän älykkyyttä kehittämällä mahdollistetaan uusia palvelumalleja ja toiminnan ennakoitavuutta olemassa olevaan infraan tukeutuen, sanoo liikenneasiantuntija Tero Voldi Pohjanmaan liitosta. Erilaisten älykkäiden toimenpiteiden avulla voidaan säästää energiaa ja lisätä turvallisuutta. Onnettomuuksiin voidaan puuttua ennalta tai niitä voidaan jopa ehkäistä paremmalla tiedonvälityksellä. Esimerkiksi liikenneturvallisuus lisääntyy, kun pystytään jakamaan tietoa tieolosuhteista, kuten liukkaudesta. Ennakoitavuutta voidaan edistää jonoutumisvaroituksilla, kiertoteiden opastusjärjestelmällä ja ruuhkan mukaan mukautuvilla nopeusrajoituksilla.
Älyväyläkehityksen edistäminen luontevaa Suomen vahvimmalla vientivyöhykkeellä
Suomessa on meneillään merkittäviä älykkääseen liikenteeseen ja logistiikkaan liittyviä kehityshankkeita erityisesti rautatieliikenteen ja meriliikenteen puolella. Kehitystyön ylätason tavoitteena on parantaa olemassa olevan infrastruktuurin käyttöä, vähentää päästöjä ja parantaa Suomen kilpailukykyä. Myös tieliikenne on syytä kytkeä kokonaisuuteen, ja siihen on perusteltua käyttää nykyistä enemmän resursseja.
– Kasitien varrella sijaitsee maailmanluokan teollisuutta, jonka kilpailukykyä voidaan parantaa entisestään kehittämällä vähähiilistä ja älykästä liikennekäytävää, kertoo toimitusjohtaja Riikka Piispa Rauman kauppakamarista.
Visiona on, että valtatie 8 on luotettavalla tiedolla johdettujen resurssitehokkaiden toimitusketjujen korkealaatuinen alusta. Yhteistyössä alan eri toimijoiden kanssa on pohdittu toimenpiteitä, joita älytieltä edellytetään. Esimerkiksi digitaalinen kaksonen tarkoittaa sähköistä datamallia tiestä, sen rakenteesta ja ominaisuuksista. Tieinfran on kyettävä välittämään tietoja digikaksoselle, joita ovat mm. reaaliaikainen tilannekuva liikenteestä, tieolosuhteista, kelistä ja palveluista sekä näiden ennusteista. Satamien ja tieliikenteen tietojärjestelmien tulee myös kommunikoida keskenään sekä mahdollistaa asioiden parempi ennustettavuus. Kasitien tulee mahdollistaa autonominen liikenne sekä proaktiiviset kokeilut uusilla kalustoilla ja teknologioilla.
Valtatiestä 8 on tarkoitus muodostaa ns. älyliikenteen ekosysteemi eli luoda yhteistyöverkosto, jossa elinkeinoelämän, kuntien ja julkishallinnon toimijat vievät kehitystyötä yhdessä eteenpäin. Seuraavaksi olisi tärkeää sitouttaa valtion ja elinkeinoelämän toimijoita laajasti älyväylätyön taakse, jotta kehitystyöhön saadaan riittävästi resursseja ja toimenpiteitä. Työssä tunnistettiin, että luonteva omistaja älyliikenteen ekosysteemin rakentajaksi olisi Kasitieverkosto.
Lopputuloksena tavoitellaan Suomen älykkäintä ja vähäpäästöisintä väylää vuonna 2032.
Kasitieverkosto keskittyy valtatie 8 edunvalvontaan. Verkoston tilaaman selvityksen, Valtatie 8 - Älyväylä: Esiselvitys elinkeinoelämän tarpeista ja väylän älykkyyden mahdollisuuksista 2021/2022, on laatinut WSP Finland Oy. Selvitys toteutettiin vuorovaikutuksellisesti alueen elinkeinoelämän ja julkisen sektorin toimijoiden yhteistyössä, johon kuuluvat länsirannikon maakunnat, kauppakamarit sekä valtatie 8 varren kaupungit ja kunnat. Selvitystyön eri vaiheissa olivat kiinteästi mukana myös Väylävirasto, liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy sekä liikenne- ja viestintävirasto Traficom.