Sekä yhtäläisyyksiä että erilaisuuksia Suomen Pohjanmaan ja Chilen Magallanesin välillä

Kuva: Esa Palmujoki

José Miguel Figueroa (oik) tutustumassa Conny Söderbackin (t.v) och Lisbeth Kososen Söderbacks trädgårdiin Pirttikylässä. Takana myös Jerker Johnson, kansainvälinen koordinaattori Pohjanmaan liitosta.

Viime viikolla kaksi delegaatiota Chilestä kävi tutustumassa Pohjanmaan liittoon ja Pohjanmaahan. Mukana oli myös Chilen suurlähettiläs H.E. Mrs Belén Sapag Muñoz de la Peña. Paljon tapahtuu juuri nyt chileläisessä Magallanesissa ja yhteyksiä on Pohjanmaalle. Pian parin vuoden ajan Pohjanmaa on nimittäin tehnyt yhteistyötä Chilen eteläkärjessä olevan Magallanes-alueen kanssa. Kumppanuus on osa EU:n kansainvälistä kaupunki- ja alueyhteistyötä, International Urban and Regional Cooperation (IURC). Yhteistyötä tehdään vihreän siirtymän ja innovaatioiden saralla. Samankaltaisuuksia alueiden välillä on, etäisyydestä huolimatta.

Kuva: Martin Gandolfo 

Chilen suurlähettiläs H.E. Mrs Belén Sapag Muñoz de la Peña ja maakuntajohtaja Mats Brandt eturivissä. Takana Claudia Gallardo Ojeda ja Jorge Valdivia Acosta Magallanesista.

Magallanesissa asuu 165 000 asukasta, Pohjanmaalla 176 000. Myös ilmasto on samankaltainen, vaikkakin Magallanesissa ilmasto on hankalempi ollessa osa Antarktista. Tärkeitä elinkeinoja Magallanesissa ovat lampaankasvatus, öljytuotanto ja matkailu.

Molemmilla alueilla on hyvät edellytykset tuulivoimalle. Vihreästä vedystä povataan myös tärkeää vientituotetta Chilelle. Monikansalliset yritykset ovat jo investoineet 17 miljardia USD alueeseen ja lisää on tulossa. Magallanesin toivomus on myös tulla omavaraiseksi vihanneksilla ja siksi Magallanes haluaakin oppia kaiken kasvihuoneviljelystä Pohjanmaalta. José Miguel Figueroa, Chileläisen maatalouden tutkimus- ja kehityskeskuksen CER:in johtaja, kävi Vaasassa ja Närpiössä viime viikolla tutustumassa kasvihuoneviljelyyn.

Kasvihuoneet ihastuttavat

José Miguel Figueroa näyttää yllättävän pirteältä, kun tapaamme Vaasan keskustassa. Hänellä on takanaan 44 tuntia matkustamista, sillä matka Chilestä Suomeen ja Vaasaan on todella pitkä. Paradoksaalista kyllä, syy hänen vierailuunsa on se, että sääolosuhteet Pohjanmaalla Suomessa ja Chilen eteläisessä Magallanes-osassa on aika samanlaiset. Figueroan tavoitteena vierailun aikana on oppia lisää siitä, miten arktisissa olosuhteissa voidaan tehostaa kasvihuonekasvatusta.

- Maailmassa ei ole monta paikkaa, jossa on samantyyppinen ilmasto kuin Magallanesissa. Täällä Pohjanmaalla ilma on kuitenkin aika samantyyppistä, vaikka Magallanesissa on tuulisempaa, Figueroa sanoo ja katsoo ulos talvista maisemaa.

Kuva: Niklas Ulfvens

José Miguel Figueroa sai mukaansa paljon tietoa kasvihuoneviljelystä Chileen. 

Magallanes on riippuvainen vihannesten tuonnista Chilen keskiosista, joissa on välimerenilmasto. Etäisyydet ovat kuitenkin pitkät ja kulkuyhteydet huonoja. Kun vihannekset saapuvat perille, ovat ne usein huonolaatuisia. Koronapandemian aikana Magallanes ei saanut ollenkaan vihanneksia, joten nyt alue haluaa kasvattaa omavaraisuuttaan.

José Miguel Figueroa toivoo, että jo tänä talvena (Magallanesissa on nyt syksy) olisi mahdollisuus kasvattaa kasviksia kasvihuoneissa. Hän haluaa aloittaa salaatilla, koska se on helppoa kasvattaa ja sitä tulee paljon. Puerto de Natalesissa on jo rakennettu joitakin pieniä kasvihuoneita, niissä on pyöreä muoto, jotta tuuli ei tarttuisi kasvihuoneisiin niin helposti.

Figueroa on vaikuttunut siitä, miten Pohjanmaalla on rakennettu kasvihuone-elinkeino näinkin kylmissä olosuhteissa. Samalla hän on tietoinen siitä mitä energiakriisi on elinkeinolle tarkoittanut. Magallanesissa energiansaanti on kuitenkin hyvä koska sieltä löytyy sekä kaasua että tuulivoimaa.

- Tekniikka meiltä jo löytyy. Nyt meidän pitää vain rakentaa elinkeinolle ekosysteemi ja myös saada yhteistyö toimimaan yliopistojen kanssa. Jollain tavalla kasvihuone-elinkeino on saatava kilpailukykyiseksi ja samalla kaventaa kuilua Chilen eri osien välillä.