Andersson: Osaamisen ja työvoiman saatavuus ja korkeakoulut

Suomi kilpailee kasvavassa määrin kansainvälisistä osaajista. Menestyminen edellyttää yhteistyötä viranomaisten, korkeakoulujen ja työnantajien välillä. Lisäksi tarvitaan muutostyötä, asennemuutosta osassa työelämää ja uusia innovatiivisia tapoja ottaa vastaan ja tukea Suomeen opiskelemaan tai töihin tulevia. Kotouttamisen täytyy onnistua, jotta tulijat saadaan jäämään ja estetään yhteiskunnan eriytyminen.

Työvoimapula pahenee koko ajan Suomessa, erityisesti Pohjanmaalla. Se näkyy hoitoalalla, jossa osastoja joudutaan sulkemaan henkilöstövajeen takia, ja se näkyy elinkeinoelämässä, jossa vaikeudet löytää riittävästi osaavaa työvoimaa alkavat rajoittaa kasvua. Tilanne ei ole tällainen vain Pohjanmaalla, joskin se ehkä on kärjistynyt täällä, missä työllisyysaste on jo ennestään korkea ja työttömyys matala. Itse asiassa suurin osa EU-maista ja länsimaailmasta ovat samassa tilanteessa ikääntyvän väestön vuoksi.

Korkeakoulusektori on tärkeässä asemassa osaavan työvoiman saannin turvaamisessa. Perinteisesti on pyritty sovittamaan yhteen nuorten koulutustarpeet ja -kiinnostus yhteiskunnan ja työmarkkinoiden tarpeiden kanssa. Nykyään tämä ei enää riitä, koska nuoria ei yksinkertaisesti ole riittävästi. Ei siis ole kyse siitä, että liian harvat olisivat kiinnostuneita opiskelemaan vaikkapa teknisiä aineita tai hoitoalaa, vaan siitä, että nuoria on kaiken kaikkiaan liian vähän suhteessa eläkepoistumiin ja yritysten kasvupotentiaaliin.

Jotta tämä yhtälö voitaisiin ratkaista, meidän täytyy saada lisää ihmisiä työmarkkinoille. Ainoa nopea keino on maahanmuutto, ja sen vuoksi korkeakoulut edistävät koulutusperusteista maahanmuuttoa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteiden mukaan uusien kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden määrä kolminkertaistetaan vuoteen 2030 mennessä ja valmistumisen jälkeen maahan jäävien osuus nostetaan 75 prosenttiin. Korkeakoulut pyrkivät juuri tähän, mutta niukka valtion rahoitus muodostaa kasvavan uhan.

Maailmanlaajuinen kilpailu osaamisesta ja työvoimasta ilmenee myös kansallisella tasolla. Sekä alueelle että sen yrityksille on tärkeää olla houkuttelevia tänne töihin tai opiskelemaan tuleville, muutoin he hakeutuvat tutkinnon suoritettuaan nopeasti muualle Suomeen tai kansainvälisille työmarkkinoille.

Jotta voimme onnistua kansainvälisten osaajien houkuttelemisessa ja heistä kiinni pitämisessä, tarvitaan yhteistyötä viranomaisten, työnantajien, korkeakoulujen ja muiden koulutuksen järjestäjien välillä. Alueen ja työelämän täytyy toivottaa tulijat tervetulleiksi ja ottaa heidät osaksi yhteiskuntaamme. Toivon, että tekisimme kaikki yhdessä töitä tämän hyväksi.

Örjan Andersson, rehtori, tj Yrkeshögskolan Novia