Merialuesuunnittelun tarkoituksena on edistää merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua, merialueen luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista.
Merialuesuunnittelussa on tarkasteltava eri käyttömuotojen tarpeita ja pyrittävä sovittamaan ne yhteen. Tarkasteltavia käyttömuotoja ovat erityisesti energia-alat, meriliikenne, kalastus ja vesiviljely, matkailu, virkistyskäyttö sekä ympäristön ja luonnon säilyttäminen, suojelu ja parantaminen. Merialuesuunnittelussa on kiinnitettävä huomiota merialueen ominaispiirteisiin sekä maan ja meren vuorovaikutukseen. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota maanpuolustuksen tarpeisiin.
Voimassa oleva merialuesuunnitelma on Suomen merialuesuunnitelma 2030.
Suomen merialuesuunnitelman päivittäminen
Toimintaympäristössä on Suomen merialuesuunnitelman 2030 hyväksymisen jälkeen tapahtunut suuria muutoksia. EU-säädökset ovat uusiutuneet, merellisen energiatuotannon tavoitteet ovat kasvaneet, ilmastonmuutos on edennyt arvioitua nopeammin sekä merenkulun ja merellisen ruoantuotannon merkitys mm. huoltovarmuuden näkökulmasta ovat kasvaneet.
Valtioneuvoston asetuksen mukaan maakuntien liittojen tulee tarkastella merialuesuunnitelmien ajantasaisuutta vähintään kymmenen vuoden välein, mutta yllä mainittujen muutosten vuoksi Suomen merialuesuunnitelma 2030 tulee tarkistaa asetuksessa säädettyä nopeammassa aikataulussa. Merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaatioryhmän tavoitteen mukaan suunnitelmaehdotuksen tulisi valmistua vuoden 2027 aikana.
Varsinais-Suomen liitto jatkaa rannikon maakuntien liittojen merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattorina.
Rannikon maakuntien liitot valmistelevat merialuesuunnitelman päivityksen kolmessa osassa:
- Suomenlahti (Kymenlaakson liitto ja Uudenmaan liitto)
- Saaristomeri ja Selkämeren eteläosa (Varsinais-Suomen liitto ja Satakuntaliitto)
- Pohjoinen Selkämeri, Merenkurkku ja Perämeri (Pohjanmaan liitto, Keski-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Lapin liitto)
Aiheesta lisää
Suomen merialuesuunnitelma 2030
Suomen aluevedet ja talousvyöhykkeen kattava, maankäyttö- ja rakennuslain mukainen merialuesuunnitelma 2030 valmistui syksyllä 2020 ja Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto hyväksyi osaltaan Selkämeren pohjoisosan, Merenkurkun ja Perämeren merialuesuunnitelman 2.11.2020.
Matkailu ja kulttuuri saaristossa
Merialuesuunnitelmassa osoitetaan matkailun ja virkistyksen kannalta merkittävinä alueina Merenkurkun saaristo sekä Pietarsaaren, Luodon ja Kokkolan edustan saaristo. Nämä ovat vetovoimaisia niin luonto- ja kulttuurimatkailukohteina kuin vapaa-ajankalastus- ja metsästysalueina. Lisäksi osoitetaan matkailu- ja virkistysyhteys rannikkoa pitkin.
Merialuesuunnitelmassa on tunnistettu toiminnallisia saaristokokonaisuuksia, joissa yhdistyvät paikallinen saaristokulttuuri, ympärivuotinen ja vapaa-ajan asuminen sekä merelliset toimialat. Tällaisia alueita ovat Bergö, suurin osa Merenkurkun saaristosta ja Luodon saaristo.
Merellinen energiantuotanto
Merialuesuunnitelmassa osoitetaan potentiaalisia alueita merituulivoiman kehittämiseen. Suunnitelmassa osoitetaan kaksi laajaa aluetta, toinen Närpiön ja Korsnäsin edustalla ja toinen Pietarsaaren edustalla, sekä pienempi alue Kristiinankaupungin edustalla.
Suunnitelmassa näkyy selvästi, että Pohjanmaan saaristo on tärkeä kalastusalue. Tärkeinä kalastusalueina osoitetaan suurin osa rannikkoalueista ja Merenkurkun saaristo. Kalankasvatukselle potentiaalisina alueina osoitetaan muutamia pieniä alueita Kristiinankaupungin ja Kaskisten edustalla, Merenkurkun saaristossa ja Pietarsaaren edustalla.
Toiminnallinen yhteys Vaasan ja Uumajan välillä
Liikenteen osalta Vaasan ja Uumajan välinen yhteys on osoitettu toiminnallisena yhteytenä. Tärkeimmät satamat on myös osoitettu.
Merialuesuunnittelussa tunnistetaan taloudellisesti ja toiminnallisesti merkittäviä olemassa olevia sekä potentiaalisia toiminnallisia yhteyksiä, jotka tukevat alueiden elinkeinoja ja muuta hyvinvointia. Toiminnalliset yhteydet ovat ensisijaisesti kansainvälisiä. Toiminnallinen yhteys voi käsittää matkailu- ja virkistys- sekä infrastruktuuriyhteystarpeita.
Lisätietoja
