Jätevesilietteestä biohiiltä – ajankohtainen hanke yhdistää koulutuksen ja yritykset

Kuvassa: Jan Hägg Recomill, Julien Walser Novia, Cataldo de Blasio Åbo Akademi, Göran Östberg Vasek, Carolin Nuortila Vasa universitet, Karl-Gustav Byskata Pohjanmaan liitto, Cynthia Söderbacka Novia ja Karhan Özdenkci Åbo Akademi.

Energiakysymysten ollessa ajankohtaisia on syytä tuoda esiin hanke, jonka tavoitteena on tuottaa biohiiltä. Prosessin sivutuotteena muodostuu rejektivettä, joka sisältää esimerkiksi maataloudessa hyödynnettäviä ravinteita. Implementering av en hydrotermisk karboniseringsprocess för bortskaffande av slam och våta organiska strömmar -hanke (suom. Hydrotermisen karbonatisointiprosessin toteuttaminen lietteen ja märkien orgaanisten virtojen hävittämiseksi) on Åbo Akademin, Vaasan yliopiston, Yrkeshögskolan Novian ja Recomillin yhteinen. Hankkeen päätavoite on testata biohiilen tuotantoa termiseen märkähiiltoon perustuvassa testilaitoksessa (HTC) ja esitellä saatuja tuloksia sekä lopputuotteita.

Pohjalainen yritys Recomill on rakentanut ja testannut laitosta. Stormossenin märkä biomassa on lämmitetty 200–250 asteeseen ja paine on ollut 15–20 baaria. Kun vesi on suodatettu pois, biomassa muuttuu biohiileksi. Åbo Akademin tekemää prosessisimulointia testataan käytännössä Stormossenin biokaasulaitoksen mädätteellä, perusmateriaali on jätevesiliete. Biohiiltä ja rejektivettä on analysoitu, ja näin on saatu selville, kuinka suuria pitoisuuksia fosforia, typpiä, kaliumia, raskasmetalleja ja lääkejäännöksiä materiaalissa on. 

– Hankkeen tarkoituksena on luonnonvarojen kestävä käyttö. Hanke on sekä Pohjanmaan maakuntastrategian että maakunnan Älykkään erikoistumisen strategian mukainen. Prosessi on myös luonut arvokasta tiedonsiirtoa koulutuksen ja yritysten välillä, sanoo Karl-Gustav Byskata, aluekehitysasiantuntija Pohjanmaan liitosta. Hanke on yksi Pohjanmaan liiton kautta rahoitetuista EAKR-hankkeista.